Se aika, kun haluttiin pysyä 20 vuotta vanhassa toimintatavassa, alkaa olla takana. Ei ole kuitenkaan helppoa pysyä mukana jatkuvasti kehittyvässä maailmassa. Uutta tulee koko ajan, nykyinen on vanhaa jo huomenna. Ihmisten pitää kestää samaa kehittymistä ja muutosta työelämän lisäksi myös vapaa-ajallaan. Uuden kehittäminen ei ole huono asia. Vaikeaksi sen kestämisen tekee, jos ihmisillä ei ole aikaa valmistautua uuteen ja samalla toteuttaa edellistä muutosta. Tämä korostuu, jos ei tiedetä mitä on tulossa.
Eksoten, LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteisen, vuoden 2020 lopussa päättyvän ELSA-hankkeen ja ELSA Testbedin rakentamisen aikana toteutuneet kokeilut ovat osoittaneet, että kehittämishalua löytyy sosiaali- ja terveydenhuollon alueella runsaasti. Sote-ammattilaiset järjestävät mahdollisuuksien mukaan työkalenteriaan, että pääsevät osallistumaan ideointityöpajaan tai miettimään kehittämisen alkutaipaleella olevan sovelluksen sisältöä ja toimintakenttää. Myös tuotetta ja uutta sovellusta lähdetään testaamaan asiakkaiden kanssa ennakkoluulottomasti, jos sen uskotaan hyödyttävän päivittäistä toimintaa. Kun ammattilaisia otetaan mukaan toiminnan, prosessien tai työkalujen kehittämiseen, tulee tavoitteiden ja suunnitelmien olla selvillä. Ammattilaisilla tulee myös olla tieto, mitä heiltä odotetaan. Sitoutuminen kehittämiseen on helpompaa, kun osallistujille on tiedossa mitä heiltä käytännössä odotetaan ja minkä verran heiltä odotetaan aikaa käytettäväksi.
Mikä on sote-ammattilaisille tärkeää, kun kehitetään yhdessä?
ELSA Testbedissä ELSA-hankkeen aikana toteutetut pilotit ja testausjaksot toivat esiin asioita, joita tarvitaan, jos halutaan ammattilaisia mukaan kehittämistoimintaan. Alla on koottu ammattilaisten kanssa käydyissä keskusteluissa (kahvihuone, työpajat ja erilaiset vapaat keskustelut) esiin tulleita tekijöitä, joiden ammattilaiset kokevat parantavan halua olla mukana kehittämässä toimintaa.
* Mahdollistetaan kaikille omien kehittämisideoiden julki tuominen. Erilaiset foorumit tai ”ideaboxit” ovat hyvä tapa kerätä kehittämisideoita, joita sovitusti käsitellään ja viedään eteenpäin.
* Tukea tarvitaan niin esimieheltä kuin työyhteisöltäkin. Yksin on vaikea asioita puskea, vaikka kehittäminen koettaisiinkin tärkeiksi.
* Ammattilaiset tulee ottaa mukaan jo heti alussa, kun jotain suunnitellaan. Ammattilaisilla on tieto mitä kentällä tapahtuu ja miten asioita voi eteenpäin viedä sekä mikä hyödyttäisi asiakkaita.
* Kehitetään tarpeeseen, ei pelkästään kivalta kuulostavia juttuja. Ammattilaisten on vaikea kiinnostua kehittämisestä, jos asialle ei nähdä olevan hyötyä itselle tai asiakkaalle.
* Jo varhaisessa vaiheessa tulee olla nähtävillä kenelle ja mitä hyötyä kehitettävästä kokonaisuudesta on. Suunnitelma hyödynnettävyydestä voi aluksi riittää, mutta se ei voi olla liian kuvaileva ilman konkretiaa.
* Oikea verkosto mukana. Tulisi pyrkiä ottamaan mukaan riittävästi ammattilaisia. Kehittämistilaisuudet koetaan hyväksi kanavaksi myös yksiköiden välisen osaamisen ja tiedon jakamiseen.
* Kysytään palautetta – ja reagoidaan niihin! Yhteenvedot ja jatkosuunnitelmat tulisi jakaa tiedoksi kaikille mukana olleille.
Edellä kuvatut tekijät pätevät myös uusien toimintatapojen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa. Koronaepidemian vuoksi ammattilaiset joutuivat muuttamaan omia työtapojaan lyhyessä ajassa. Enää ei voinut palvella asiakkaita kasvokkain työhuoneessa, vaan tilalle piti löytää muita tapoja toteuttaa asiakastyötä. Uudet työkalut otettiin rohkeasti käyttöön, eivätkä ammattilaiset nyt epäilleetkään työkalujen toimivuutta jo etukäteen. Tähän vaikutti varmasti se, että esimiehet olivat uuden toiminnon takana kannustaen sekä ammattilaisilla oli tarjolla helposti saatavaa käyttötukea.
Mira Vidén
Työskentelen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) Kehittämisen ja toiminnan tuen yksikössä erityisesti digitaalisten palveluiden kehittäjänä (mm. Omaolo palvelu sekä etävastaanottotoiminta) sekä erilaisissa kehittämishankkeissa. Olen ELSA Testbed -tiimin jäsen.