Viisivaiheiseksi hahmottunut eteläkarjalainen testbed-prosessi rakentuu alussa yrityksen yhteydenottoon ja sitä seuraavaan strategiseen keskusteluun. Siinä avoimesti kartoitetaan ja sovitellaan sotekentän eri osapuolten tarpeita ja toiveita olemassa olevan tuotteen, tuotetarinan tai skenaarion ympärille. Oleellista on tunnistaa tuotteen arvonmuodostus ja potentiaalinen merkitys esimerkiksi soteammattilaisen tai asiakkaan arjessa. Mahdollisimman pian muodostuva yhteinen käsitys tuotekehityksen vaiheesta on paitsi oikean avun ja yhteistyön edellytys, myös edellytyksenä varsinaisessa arvioinnissa onnistumiselle ja täsmälliselle ohjeistukselle testaustilanteisiin.
Alkuvaiheen tuotemäärittely ja strateginen tuotevaihtoehtojen suunnittelu
Jos keskustelu käy selvästi erilaisten tuotetavoitteiden ja erilaisten kohderyhmien ympärillä, yritys todennäköisesti hakee apua ja verkostoja hyvin varhaiseen tuotekehityksen määrittelyvaiheeseen, jossa se saattaa olla vasta lähdössä tietyille markkinoille ja haluaa vertailla tavoitteita, omia kykyjään ja resurssejaan. Tällöin ollaan siis varsin kaukana viittä vaille valmiin tuotteen testauksesta. ELSA Testbed-verkosto joka tapauksessa auttaa hahmottamaan soteympäristöä ja tarjoaa substanssiymmärrystä, jota myös usein yrityksille ennestään tuntemattomat eettiset kysymykset vahvasti ohjaavat. Apua uusien toimintaympäristöjen ja liiketoimintamallien haltuun ottoon sekä tuotekehitykseen tarjoaa esimerkiksi Business Mill -hautomo. Aloittelevalle yritykselle tämä toimintaympäristö voi olla ensimmäinen varsinainen osaamisverkosto, jota ei kannata jättää hyödyntämättä.
Tuotekonseptien suunnitteluvaihe, joihin tarvitaan yhteissuunnittelua ja testausta
Jos tuoteominaisuudet ja tunnistettu palvelutarve ovat jo lähellä toisiaan, ollaan todennäköisesti suunnitteluvaiheessa, jota kutsutaan konseptoinniksi. Testaus voi silloin olla työpaja, jossa tuoteideasta on laadittu jonkinlainen esitys, skenaario tai tarina, jota esimerkiksi koolle kutsutut soteammattilaiset voivat arvioida. Vaihe on tyypillisesti eräänlainen aallonharja tuotekehityksessä. Kokemuksemme mukaan työpajaan osallistujien kommentit ja omat kuvaukset käyttömotivaatioihin liittyen koetaan erittäin arvokkaaksi. Yritysnäkökulmasta liiketoiminta- ja ansaintamallia käsitellään rinnakkain asiakasymmärryksen ja tuoteominaisuuksien kanssa. Välittömissä kohtaamisissa syntyy myös suoria uusia ideoita jatkokehitykseen. Kokeiluluontoisessa toiminnassa kokemusten ja keskustelujen rajaamiselle tuskin on kuitenkaan perusteita, vaikka jotain on varmasti jo lyöty lukkoonkin.
Käytännössä valmiin tuotteen testaaminen Jos aloituskeskustelu painottuu esilanseeraukseen ja esim. “viimeisten” virhetilanteiden tunnistamiseen, ollaan todennäköisesti prototypioinnin, pilotoinnin ja testbedin kentässä. Halutaan vielä saada näkyviin asioita, joita oma tuotekehitystiimi ei ole havainnut. “Kaikki havainnot arvokkaita”, kuten on usein kuultu. Yritys tarvitsee lisätietoa lanseeraukseen, käyttöönottoon, ohjeistukseen ja valmennukseen. Liiketoiminta- ja ansaintamallit täsmentyvät, kun lopullisesti nähdään mitä kaikkea tuote tai palvelu vaatii toteutuakseen. Tuoteominaisuuksiin ei tyypillisesti enää juurikaan puututa, mutta aikaansaadun muutoksen tai vaikuttavuuden näkeminen on sitäkin keskeisempää.
Kai Hämäläinen, TKI-asiantuntija LAB, muotoilualan yrittäjä